Vappua

Kalenteri kertoo, että tänään on vappuaatto. Minä en missään nimessä ole vappuihminen. Vihaan ilmapalloja, serpentiini menettelee, kaikki kyselee vähintään viikkoa aikaisemmin "mitä meinasitte vappuna" ja suurin osa ihmisistä suuntaa baareihin juhlimaan. En muista, milloin itse olisin vappuna baareillut, ei sinne kehtaa mennä kun on niin paljon ihmisiä. Hyvä puoli tässä vapussa on se, että saa olla 4 päivää vapaalla ja kotona. Jos tänään avaisi grillikauden ja joisi hieman omatekoista simaa sekä vetäisi muutaman munkin naamaan.

Pötköt ovat olleet onnellisia kotona olemisesta. Ollaan vietetty oikein laatuaikaa, rapsutuksia ja rakkautta on varmaan tullut yliannostus. Tänään ajattelin ulkoiluttaa ainakin osan laumasta, lauantaina Nukan kanssa kyllä käytiin jo haistelemassa ulkoilmaa, siitä muutama kuva alla. Keli on ainakin tällä hetkellä kohdallaan, aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja toivottavasti lämpötilakin kipuaa yli kymmenen asteen.

Näädissä on huomattavissa kevät. Talvella tuntui, että ne vaan nukkuu ja syö, nyt ollaan niin virtaa täynnä. Huomaahan sen myös itsestään, että aurinko virkistää ja tekee energiseksi. Tänään aamulla pidimme punnitushetken ja ihan kivassa kesäpainossa ollaan, vertailun vuoksi perässä myös painot viime syksyltä:

Lyyti 1,0kg Joulukuu 1,2kg

Peikko 1,2kg Lokakuu 1,3kg

Rosvo 1,45kg Lokakuu1,8kg

Nuka 1,6kg Lokakuu 1,85kg

Mosku 1,9kg Lokakuu 2,1kg

Kevään hajuja

Keväisiä puutarhatöitä 

Kovasti teki mieli naapurin puolelle

Naapurissa asustaa koira, taisi Nuka haistaa otuksen

"Mitähän täällä on"

Sieltähän löytyi talvehtineet mansikat

Jotka Nukan mielestä tulee kaivaa ylös

Kurkistus

Välillä on hyvä levätä auringonpaisteessa

Vaikka tämä vappu ei lempijuhliin kuulukaan, siltikin Hauskaa Vappua kaikille karvaisille ja karvattomille ;D

♥ Nuka "Nuksu" tänään 4 vuotta ♥

Nuksu täyttää siis tänään jo 4 vuotta. Nuksu kuuluu meidän kodinvaihtajien katraaseen ja saapui meille yhdessä Rosvon kanssa. Toukokuun toinen päivä tulee kaksi vuotta siitä, kun nämä kaksi hurmaavaa karvamakkaraa muutti luoksemme.

Talvella 2010 olin varauslistoilla uudesta pennusta. Kuitenkin mielen sopukoissa oli ajatus siitä, että jos joku fretti etsii itselleen uutta kotia, sellainenkin voisi meille muuttaa. Huomasin sitten Nukasta myynti-ilmoituksen keskustelupalstalla ja hetken mieheni kanssa keskusteltuamme laitoin myyjälle viestiä. Seuraavana päivänä mentiinkin katsomaan millainen näätä olisi tarjolla. Näätiä olikin kaksi ja molemmat lähtivät siltä reissulta mukaamme. Näiden kahden kohdalla en ole hetkeäkään katunut että päädyimme kodinvaihtajiin pennun sijasta.

Nuka tai Nuksu, joksi herraa yleensä nimitän, on aivan ainutlaatuinen fretti. Jo silloin kun Nuksu meille tuli 2 vuoden iässä siitä tuli mieleen vanha herrasmies, jolla on kävelykeppi ja hattu päässä. Nukan elämä kulkee ihan omia reittejään, leikkimään hänet saa ehkä kerran viikossa, silloinkin leikkihetki kestää maksimissaan viisi minuuttia ja koostuu muutamasta hyppy-loikasta ja parista putputuksesta. Muiden leikkiessä putkileikkejä ja paineja, Nuka kävelee ylväänä ohi eikä ole huomaavinaankaan toisten leikkejä. Nuksun olemus on kuninkaallinen ja siitä riittääkin aina huumoria. Olen sanonut, että koska herra kuvittelee olevansa Kuningas, joka johtaa meitä ihmisiä, ei hänen tarvitse alentua leikkimään tai painimaan muiden frettien kanssa. Nukan sukujuuretkin tukevat kuninkaallista ajattelua, onhan hänen isänsä Alexander the Great :)

Nuka on oikeastaan yhden ihmiset fretti ja se ihminen olen minä. Alussa herra kärsi luottamuspulasta meitä ihmisiä kohtaan ja meni usempi kuukausi, että saimme rakennettua tuon luottamuksen kohdalleen. Kuitenkin meistä ihmisistä minusta tuli Nukalle SE ihminen. Herätessään herran on päästävä syliin haukottelemaan ja venyttelemään ja vain minun syli on soveltuva siihen. Vaikka mieheni ottaisi Nukan heräämään syliinsä, ei mieheni syli välttämättä kelpaa tähän heräämisprojektiin. Kun tulen töistä, Nuka on yleensä ensimmäisenä vastassa toivottamassa minut tervetulleeksi kotiin. Jos käy niin hassusti, ettei herra herää minun kotiintuloon vaan vasta myöhemmin, havaittavissa on aika ajoin loukkaantumista koska häntä ei ole herätetty. Olen välillä öitä pois kotoa ja silloin Nuka yleensä murjottaa ja osoittaa mieltään miehelleni. Vieraita herra ei voi sietää ja yleensä osoittaakin tämän puraisemalla vienosti ylimääräisiä tunkeutujia jalasta. Nukan vieno puraisu tarkoittaa yleensä sitä, että jalkaan ilmestyy siistit 4 reikää.

Tämä kuvastaa hyvin Nukan suhtautumista ruokaan. Jos vatsa on täysi se tuetaan putken päälle jotta vois syödä enemmän

Ruoka ja nukkuminen, ne ovat Nuksun lempiasiat. Herra on kaikista meidän freteistä kovin kerjäämään ja varmasti jos askeleet menevät kohti keittiötä, Nuka seuraa perässä ja napittaa katsoa silmiin herkun toivossa. Kaikki namit kelpaavat, jopa sellaiset mille muut fretit meillä nyrpistelevät nenäänsä. Jos alamainen (ihminen) sen antaa, täytyy sen olla hyvää Nuksun mielestä.

Pari kertaa  olemme joutuneet Nukan kanssa vierailemaan eläinlääkärissä. Ensimmäisenä operaationa n. 1,5 kuukautta tulonsa jälkeen herra hajoitti etuhampaansa reissussa repimällä kuljetuskopan kaltereita. Eläinlääkäri ne sitten poisti ja minulla on hampaat edelleen kaapissa tallessa. Paljon pahempi tilanne oli, kun Nuksu onnistui saamaan ruhjevamman vehkeeseensä. Entisessä kodissahan oli sattunut sellainen tapaturma, että Nuka oli jäänyt vehkeestään kiinni häkin pinnaan. Kuuleman mukaan Nuka ei meinannut tästä selvitä, mutta onneksi vamma ajan kanssa oli parantunut. Viime syksynä sattui sitten uusi tapaturma vehkeeseen ja onneksi tälläkin kertaa siitä selvittiin ilman, että jäi pysyviä vaurioita. 

Olen niin onnellinen, että olemme saaneet Nukan osaksi elämäämme. Kiitokset kuuluvat myös Nuksun kasvattajalle, joka on ollut äärimmäisen isona tukena meille koko ajan.

Onnea oma pikku pöppiäiseni ♥

Frettipäivä ja frettien Olympialaiset Oulussa

Kuten otsikko kertoo, järjestää PoSufretit frettipäivän ja frettien Olympialaiset Oulussa 26.05.2012 klo 10-15. Paikkana toimii Limingantullin Musti ja Mirri. Tapahtuma on myös yleisölle avoin, tässä on oiva mahdollisuus tutustua fretteihin ihan livenä.

Olympialaiset sisältävät 5 lajia. Frettikeilaus, pisin häntä, fretticurling, namin etsintä sekä hienoin temppu. Jokaisen lajin paras palkitaan ja kokonaispisteissä kolme parhaiten menestynyttä saa myös pienen palkinnon. Odotan kovasti tätä tapahtumaa, tämä on ensimmäinen kerta, kun pohjoinen suomikin saa jonkinlaisen frettitapahtuman. Nyt vain kaikki pikapikaa ilmoittautumaan, luvassa on varmasti rento ja hauska päivä frettien parissa.

Lisätietoja tapahtumasta

Posut järjestää myös frettipäivän Seinäjoella 12.05.2012 klo 11-16, paikkana Faunatar Jouppi. Tänne ovat kaikki tervetulleita niin frettien kanssa kuin ilmankin. Tämäkin on ensimmäinen tapahtuma Seinäjoen suunnalla frettien merkeissä. Tervetuloa mukaan!

Vielä hieman lisää PoSujuttuja. Kevään 2012 uutiskirje on ilmestynyt ja se on luettavissa täällä

Täytyy sanoa, että kevät on ollut kiireinen PoSujen suhteen. Uutiskirjeen tekeminen ja frettipäivien sekä vuosikokouksen järjestäminen ovat vieneet rutkasti aikaa. Teen tätä kuitenkin ilolla ja riemulla, PoSut kun ovat se minun lempilapsi :) 

Loppuun vielä muistuttelen, että PoSut toimivat nimestään huolimatta Ruuhka-Suomen ulkopuolella ja kaikki ovat tervetulleita jäseniksi. Sinun ei siis tarvitse välttämättä omistaa frettiä liittyäksesi yhdistykseen. Lisäinfoa ja PoSujen kotisivut löytyvät täältä

Kakkaa siellä, kakkaa täällä

Hei lukijat!
Tämä postaus käsittelee sitä itseään. Fretin omistajana kyseinen elementti on tullut vähän liiankin tutuksi, tuleehan noita kakkoja hangattua irti lattiasta (ja muualtakin) päivittäin.

Olen kateellinen niille harvoille fretinomistajille, joilla pötköt käyttävät hiekkalaatikkoa. Meillä käyttöaste vaihtelee, joskus osuu enemmän ja joskus vähemmän. Yleensä vähemmän :) Eilen aloittelimme siivousta, joka jäi kuitenkin kesken. Näin ollen lattioille ei tullut laiteltua normaaliin tapaan sanomalehtiä ja paskaa siis riittää nyt. Olen jo kauan sitten luovuttanut ja laittanut yleisimpiin kakkapaikkoihin sanomalehtiä. Tämä helpottaa elämää paljon, suurin osa paskoista osuu joko astiaan tai lehdelle. Lehdet on helppo laittaa suoraan roskiin ja uudet vain tilalle.

Mistä koko paskakaaos sitten sai alkunsa. Kun Peikko saapui taloon, Mimmi meni asiasta hieman sekaisin. Tyttö oli aina käynyt todella hienosti astialla, mutta Peikon tultua neiti ei persettään laatikolle päin laittanut. Kun Mimmi teki lattialle, Peikko seurasi perästä. Vaikka kuinka nostelimme molempia laatikolle, kehuimme, palkitsimme, laitoimme nurkkiin vilttejä, ruokaa, mattoja, silti molemmat tekivät aina kun silmä vältti tarpeensa lattialle. Tai sitten matolle, viltille tai jopa ruokakuppien päälle. Jossain vaiheessa en vain enää jaksanut nostella näätiä astiaan vaan luovutin. Mimmi alkoi taas käydä astialla, mutta Peikko ei varmasti pyllistänyt laatikkoon päinkään. Ehkä minun olisi pitänyt olla suoraviivaisempi ja vain jaksaa kuukaudesta toiseen nostella Peikkoa laatikkoon. Voi olla, että poika olisi joskun oppinut laatikolle tai sitten ei. Nykyäänkin Peikko ei varmasti tee astiaan tarpeitaan. Saat nostaa pojan sata kertaa astialle, silti tarpeet yleensä tulevat lattialle, tai nykyisin sanomalehdelle. Joskus Peikko katsoo ihan pokkana silmiin ja paskantaa samalla lattialle, se saa aina äidin sydämen sykkimään lämpimiä tunteita. Peikko myös paskoo sohvalle, viimeksi toissa iltana pötköttelin sohvalla niin Peikko kävi pokkana paskalla sohvan päätyyn. Olen miettinyt miksi ihmeessä yksi näätä on tällainen. Seurattuani käytöstä, olen huomannut Peikon tekevät todella isoja kasoja muihin verrattuna, harvemmin siis mutta kauhean isoja. Nähtävästi poika nukkuu niin sikeästi, että herätessään hätä on jo valtava. Siinä vaiheessa se on ihan sama missä se perse sattuu olemaan kun paska lähtee paineella tulemaan. Kyllähän tuo paskan siivoaminen sohvalta aina välillä syö ihmistä, onneksi sitä ei tapahdu sentään joka päivä tai edes viikko.

Muut käyttää laatikkoa vaihtelevasti. Nuka ja Lyyti ovat oikein esimerkillisiä ja käyttävät hienosti laatikkoa, huteja ei tule hirveän paljon, Mosku ja Rosvo taas käyvät milloin käyvät. Kaikki se eritteiden määrä lattialla on saanut aikaan sen, että viisi vuotta sitten laitettu uuden uutukainen laminaattilattia on jo tullut tiensä päähän. Saumat ovat turpoilleet ja pinta on kärsinyt. Haaveissa olisi saada muovimatto lattiaan, se on paras lattiamateriaali frettiperheeseen. Meillä se ei kuitenkaan ole mahdollista, laminaatin alla on vanha muovimatto joka on liimattu betoniin kiinni. Tämän irroittaminen on niin iso projekti, etten siihen jaksa ryhtyä. Siksi meillä on suunnitelmissa uusi laminaattilattia kesällä, johon tulee saumoihin kosteussulut. Lisäksi uuden lattian tultua täytyy aloittaa ahkera näädännostelu laatikolle. Nythän tuosta vanhasta lattiasta haisee ihan se itse joten näädät pyllistää hajun mukaan aina uudelleen samaan kohtaan. Uudessa lattiassa ei hajua ole, joten elätän toiveita siitä, että meidänkin näädät oppisi laatikolle. Jos ei niin sitten lattiata saa olla vaihtamassa taas muutaman vuoden päästä. Monet ihmettelee miten jaksan tuollaisia eläimiä jotka tuhoavat lattiat ja joiden tarpeita saan pestä päivittäin nurkista. Lattia on kuitenkin vain materiaa, sen saa ostettua uuden. Paskojen siivoaminen ei ole mitään maailman miellyttävintä puuhaa kuten arvata saattaa, mutta siitäkin huolimatta nuo karvapallerot antaa niin paljon elämään, että niitä jaksaa siivoilla.

Millä aseilla sitten kakkasotaa meillä käydään? Pääelementtinä on talouspaperi, jota kuluu useita rullia viikossa. Ekologisempaa olisi varmaan käyttää luuttuja, mutta minua oksettaa ajatus luuttujen pesemisestä, joten meillä mennään talouspaperilla. Pesuaineena käytän nykyään ammattikäyttöön tarkoitettua yleispuhdistusainetta. Teen suihkepulloon seoksen puhdistusaineesta ja vedestä, tätä on sitten helppo suihkutella lattioille. Kolmantena asearsenaaliin kuuluu normaali pöytäveitsi. Siis sellainen perusveitsi, jolla yleensä leikellään ruokaa lautasella. Veitsellä on näppärä raaputella jo kuivaneita kakkoja lattiasta irti, muuten niitä saisi liottaa tunteja ennen kuin tavara irtoaisi. Näillä eväillä meillä siis käydään taistoon kakkakasoja vastaan päivittäin :)

Ja jotta saisitte oikein konkreettisen otteen meidän arkeen, loppuun kuvia siitä itsestään tältä aamulta :D

Todistetusti joskus on osunut laatikkoonkin, parin päivän tuotokset tässä

Aamun saldo eteisessä

Itse kasa

Aamun saldoa keittiön baaripöydän alta. Oikein mukavaa :D

Tällaisia turpoamisia on havaittavissa siellä ja täällä

Näillä aseilla kohti kakkasotaa!

Sairastelua puolin ja toisin

Aurinkoista sunnuntaita kaikille! Valitettavasti kakkapostaus siirtyy jälleen tulevaisuuteen, koska en ole saanut otettua kunnon kakkakuvia vielä :)

Hieman tämän viikon kuulumisia. Sairastuin itse tiistaina kovaan kuumeeseen, korkeimmillaan oli 39,5 astetta kuumetta. Keskiviikko-iltana jouduin hakeutumaan ensiapuun kovan hengenahdistuksen vuoksi. Siellä sitten selvisi, että sairastan alkavaa keuhkokuumetta ja molemmat korvani ovat tulehtuneet. Ajattelin kyllä olevani melko kipeä, mutta en arvannut, että ihan noin kipeä. Ensiavussa saatiin hengenahdistus kuriin ja aloitettiin vahva antibioottikuuri, joka on purrut tautiin hyvin. Perjantaina oli ensimmäinen kuumeeton päivä ja huomenna pääsee jo töihinkin :) Vaikka sitä aina ajattelee, että sohvalla makailu olisi niin kivaa, ei se sitä ole kolmannen päivän jälkeen enää. 

Kuitenkin, näädät valitettavasti sairastuivat myös. Nyt nurkissa kuuluu köhimistä ja niiskuttamista sieltä ja täältä. Ressukat ovat aivan vetämättömiä, nukkuvat suurimman osan ajasta. Onneksi kaikille vielä tuntuu vesi ja ruoka maistuvan mainiosti ettei tarvitse alkaa pakkojuottamaan. Kuumehan aiheuttaa hyvin äkkiä nestehukkaa noin pienillä eläimillä, joten on tärkeää huolehtia riittävästä vedenjuonnista kuin myös ruoasta. Nyt on vain yritettävä pitää näädät lämpimänä ja toivoa ettei mitään jälkitauteja iske vaan kuume, nuha ja yskä menee omia aikojaan ohi. Kauhealta tuntuu katsoa vierestä kun pieni eläin sairastaa eikä voi auttaa oikein mitenkään :(

Loppuun muutama kuva viime viikonlopun ulkoiluhetkestä