Obiska on täällä!

Eilen se sitten saapui, uusi objektiivi. Olen ainakin näin vuorokauden jälkeen tyytyväinen ostokseen, kuvanlaatu on ihan eri luokkaa kuin kittiputkessa. Muutaman kuvan kerkesin illalla räpsäistä elukoista, nämä nyt on sellaisia ohimennen otettuja. Varmasti tuolla putkella saa vaikka mitä aikaan, kunhan hieman tottuu käyttöön. Kiinteä putki on hieman erilainen käyttää kuin mukana tullut zoom-obiska. Käsi hakeutuu koko ajan putkelle säätämään zoomia, mutta tässähän se ei onnistu. Täytyy opetella käyttämään jalkojaan zoomina :) Sen huomasin illalla kuvaillessa, että menen aivan liian lähelle kuvattavaa kohdetta koko ajan. Tässä ei nyt jäänyt liikoja aikoja opetteluun, sillä tänä iltana jo minun täytyy olla tositoimissa kuvailemassa Kuopio rockissa. Jännittää niin maan perusteellisesti, etten onnistu ottamaan minkäänlaisia kuvia harjoituksen puutteen vuoksi. Toivotaan parasta!

Tässä siis muutama räpsy eilen illalta.



Lyyti mieheni sylissä

Nuka maastoutuneena

Rosvo riippumattoeläimenä

Mosku uninäätänä. Hienosti näkyy katkennun kulmuri

Näihin kuviin, hetken aikaa vietän vielä töissä ja sitten kohti Kuopiota. Viikonloppuja kaikille!

Frettikirja tilaukseen

Tänään tilasin vihdoin ja viimein kauan haaveilemani kirjan, Ferret Husbandry, Medicine and Surgery.

Olen jo kauan haaveillut tästä kirjasta, se sisältää paljon asiaa ja on käytännössä fretinomistajan raamattu. Tästä on hyvä lähteä opiskelemaan fretin kasvatusta ja kaikkea siihen liittyvää. Kirja sisältää myös kattavasti tietoa sairauksista, hoidosta yms. Jännä nähdä, kuinka tuo englanniksi lukeminen sujuu, toivottavasti hyvin! Kirja tulee osittain PoSujen omistukseen eli sitä saa lainailla yhdistykseltä, kunhan sopii asiasta minun kanssani.

Lisäksi tänään lähti tulemaan kotia kohti uusi putki kameraan. Tyydyin tällä kertaa tilaamaan Canon 50 mm f/1.8 sen todella edullisen hinnan vuoksi. Tällä on hyvä aloittaa kuvailukokeilut kiinteällä putkella ja päivittää sitten laadukkaampiin, kunhan oppii kuvailemaan. 

                 

 

Joukkorokotus 2012

Eilen oli PoSujen ihka ensimmäinen joukkorokotus Kajaanissa. Väentungoksella ei voi kehua, mutta 13 näätääkin on jo joukko :) Vaikka kuinka olen yrittänyt tavoittaa muita frettiharrastajia täältä päin, tuntuu se olevan aika tuloksetonta hommaa. Jostakin on kuitenkin aina aloitettava ja toivottavasti porukka vuosien varrella tästä tulee kasvamaan.

Jännitin Rosvon matkustamista ihan tajuttomasti, koska aikaisemman kokemuksen perusteella Rosvo saa maniakohtauksiaan kaikesta, mikä ei ole tuttua ja turvallista. Poika kuitenkin suoriutui niin hienosti matkasta. Menomatkan nukkui kokonaan kopassa ja kun päästiin paikalle ja laitoin näädät kevythäkkiin, meinasi iskeä mania. Ajattelin silti kokeilla jos Rosvo siitä rauhoittuisi ja siirryimme puistoon kera näätien. Siellä meni hetki ravaamiseen kunnes poika köllähti riippumattoon nukkumaan. Samoin kotiintulomatkan poju köllötteli riippumatossa ja tirsaili. Miten ylpeä ihminen voikaan olla kun oma rakas eläin alkaa päästä kammoistaan yli! En ikinä olisi uskonut, että tähän pisteeseen vielä päästään. Nähtävästi muiden frettien seura rauhoittaa poikaa ja se osaa rentoutua kun ne tutut fretit ovat siinä vieressä.

Kamera unohtui ylläriylläri kotia, ei sen puoleen en olisi paljon jaksanut kuvailla. Viime viikonloppuna Suonenjok' Rokissa tuli otettua lähes 2000 kuvaa niin on kiintiö hieman täynnä. Muutama kuva löytyy Miian blogista Joukkorokotus Kajaanissa

Jotta kaikki ei olisi niin ihanaa ja kivaa, löysin eilen ruokakätkön...eipä siinä mitään, näihin on totuttu, mutta ensimmäistä kertaa lihanpalasissa oli toukkia. Hyi yöks sentään mikä lemu ja ne kiemurtelevat toukat! Onneksi niitä ei ollut montaa, mutta silti tämä kuvotuksen määrä on hirveä.

Huomenna frettipäivän pitämiseen Kiuruvedelle, samalla yritämme kartuttaa yhdistyksen kassaa keräyksellä. Ehkäpä huomenna muistan ottaa kameran mukaan ja kirjoittelen loppuviikosta miten päivä sujui.

Vielä frettipäivä tulossa

Vaikka olenkin sanonut, että loppukesä vietellään lomaa yhdistyksestä ja frettipäivistä niin pitihän se lomaksi jotain puuhaa järjestää. Eli vielä yksi frettipäivä tälle kesää tulossa. Kiuruvedellä järjestetään ensi viikolla suuri yleisötapahtuma, Iskelmäviikko ja tämä on oiva tilaisuus mennä esittelemään paikalliseen eläinkauppaan frettejä ja yhdistystä.

Tällaisen julisteen väsäsin mainostusta ajatellen

Lisäksi tulossa on vielä ensi viikolla joukkorokotus Kajaanissa, mukaan mahtuu vielä mattimyöhäisiäkin :) Rokotuksen jälkeen oli ajatuksena suunnistaa johonkin puistikkoon hieman kahvittelemaan ja jutustelemaan niitä näitä porukan voimin. Toivottavasti ei sada!

Rosvo 3 vuotta

Rosvo raukalla ei ole virallista syntymäpäivää, ainoastaan tiedämme että poika on syntynyt heinäkuussa 2009 jossain turkistarhalla. Emme ole päättäneet mitään tiettyä päivää, jolloin "vietämme" pojan synttäreitä, joten olkoon tämä nyt onnittelupostaus Rosvolle.

Rosvo tosiaan on kodinvaihtaja, joka saapui meille toukokuussa 2010 yhdessä Nukan kanssa. Alunperin näin myynti-ilmoituksen Nukasta, siinä puhuttiin vain yhdestä fretistä. Matkan varrella kuitenkin selvisi, että Nukan kanssa samassa asustelee myös toinen fretti, Rosvo. Myyjä kysyi otammeko myös Rosvon vähän kuin kaupanpäälle. Asiaa ei tarvinnut miettiä kuin kaksi sekuntia kun päätös syntyi ettemme ensinnäkään halua erottaa poikia toisistaan ja toisekseen, emme halua Rosvon päätyvän enää kiertoon. Rosvon on joku tyttö hakenut turkistarhalta lemmikiksi, kuka, sitä en tiedä. Jossain vaiheessa talvella 2009-2010 tämä tyttö on päättänyt Rosvosta luopua ja Nukan omistaja on sen tältä tytöltä joka on hänen tuttunsa, ottanut itselleen. Rosvo olisi tässä vaiheessa päätynyt piikille, jos tämä Nukan omistaja ei häntä olisi itselleen ottanut. Vaikka meillä ei ollut mikään tarkoitus ottaa kahta frettiä yhtäaikaa, minun sydän ei kestänyt ajatusta, että poju päätyy joko piikille tai kiertolaiseksi. Tiesin kyllä mihin olen ryhtymässä kun otan kotiini tarhahillerin, joka on 10 kuukauden sisällä vaihtamassa jo 3 kotiin, hieman kuitenkin yllätti se työmäärä jota olemme mieheni kanssa joutuneet tekemään Rosvon kanssa.

Rosvo turvallisesti nukkumassa frettiläjän keskellä

Moni varmaan ajattelee meidän olevan julmia, koska otimme Rosvon sillä ajatuksella, että jos poika ei meille sopeudu ja saavuta luottamusta ihmisiin, me viemme näätäsen sitten viimeiselle matkalleen. Kuitenkin, jos fretti on menettänyt luottamuksen ihmisiin ja pelkää, ei ole mitään järkeä rääkätä eläintä kuukaudesta tai vuodesta toiseen yrittämällä totuttaa sitä ihmisiin. Kun Rosvo saapui, se oli todella pelokas, kulki kotonamme seinän vieriä pitkin silmät lautasen kokoisina ja pelkäsi. Pelko purkautui puremisena, todella rajuna sellaisena. Annoimme aluksi Rosvon totutella uuteen paikkaan ihan rauhassa, poika ei ollut tottunut elämään vapaana vaan oli asunut aika pitkälle häkissä. Siksi varmasti pojasta uusi koti tuntui todella pelottavalle, se oli suuri ja siellä oli tilaa juosta. Matka on ollut pitkä ja tunteet ovat heitelleet laidasta laitaan. Välillä olen itkenyt sitä, kun poika ei luota ja puree, nauranut sille nähdessäni kuinka suunnattoman paljon Rosvo nauttii muiden frettien seurasta ja leikeistä sekä kiristellyt hampaita pojan kekseliäisyyden edessä. Pikkuhiljaa Rosvo alkoi saavuttamaan luottamusta ja muutaman kuukauden jälkeen pystyimme huokaisemaan helpotuksesta. Poika sopeutui sittenkin! Edelleenkin meillä eletään Rosvon ehtojen mukaan, poika saattaa purra jos tuntee itsensä uhatuksi eikä näätää kannata päästää naaman lähelle missään tilanteessa. Pari kuukautta Rosvon saapumisen jälkeen sain tuta miltä tuntuu kun nenä raadellaan. Poika torkkui minun sylissä kun katsoin telkkaria ja huomioni herpaantui. Puoliunessa oleva fretti säikähti jotain ja ampui suoraan nenään kiinni. Tuloksena iso palkeenkieli, joka ulottui melkein läpi sieraimen puolelle. Seuraavana päivänä haava alkoi tulehtua, siitä valui märkää ja nenä oli sinertävä. Ei siinä muu sitten auttanut kuin suunnata päivystykseen ja vahva antibioottikuuri päälle. Muistona nenässäni on puolikuun muotoinen arpi. Tästä opin sen, että Rosvon kanssa saa aina olla hieman varuillaan eikä passaa antaa huomion herpaantua.

Vieraita Rosvo ei siedä, hammasta tulee lähes aina. Tiedä sitten johtuuko tämä siitä, että poika pelkää vieraita vai mistä. Rosvo pelkää hirveästi häkkiin sulkemista, se saa "maniakohtauksen" jos joutuu pieneen suljettuun tilaan. Myös vieras ympäristö saa pojan mielen sekoittumaan. Sen vuoksi Rosvoa ei viedä näyttelyyn eikä muihinkaan frettitapahtumiin, en halua stressata poikaa turhaan. Kotonakin poika saa joskus "maniakohtauksia" eli juoksee kuin heikkopää ympäri asuntoa, putputtaen ja silmissä hysteerinen katse. Tämä ei ole mitään normaalia frettien leikkiä ja juoksua vaan sellaista todella hätääntynyttä ja pelokasta ravaamista. Rosvolla tavallaan asiat menee "yli" eli leikki tms. voi laukausta tämän pakonomaisen tilan. Tällöin laitamme pojan yleensä vessaan hetkeksi rauhoittumaan, jotta kohtaus menee ohi. Muutaman minuutin päästä tilanne onkin jo rauhoittunut. Rosvolle arki pitää olla samanlaista, muutoksia ei saa tulla. Jos esimerkiksi vaihdamme järjestystä kotona, tulee "maniakohtaus", koska kulkureitit ovat muuttuneet. Yritämme parhaamme mukaan pitää kaiken ennallaan jotta Rosvon maailma ei järkkyisi.

Muita frettejä Rosvo rakastaa koko sydämestään. Pojan löytääkin yleensä nukkumasta jonkun toisen fretin kanssa, yksin Rosvo nukkuu todella harvoin. Parasta maailmassa on frettileikit, varsinkin putkileikit! Rosvo jaksaa leikkiä niin kauan, että muut fretit jo kyllästyvät painimiseen ja putkessa juoksemiseen. Pojalla on ihan uskomaton määrä energiaa ja sen huomaa kyllä arjessa. Kekseliäisyys on myös toista luokkaa meidän muihin asukkaisiin verrattuna. Jos Rosvo jotain keksii, sen ilme kertoo kuinka se päässään laskeskelee kuinka se asian voisi saavuttaa. Lähinnä kyse on pöydille, tuoleille yms. kiipeämisestä ja tavaroiden tiputtelusta. Rosvo jopa keksi, että keittöin laatikostosta saa rakennettua portaat, joita pitkin pääsee työtasolle. Nyt on sitten laatikot teipattuna kiinni :)

Kaikesta työstä, itkusta ja hampaiden kiristelystä, huolesta ja murheesta huolimatta olen todella onnellinen, että Rosvo on osa meidän laumaa. Onnea Rosvo, toivottavasti saamme nauraa kommelluksillesi vielä monia vuosia :)

Kiirettä, loman odotusta ja raakaruokaa

Kirjoitteluun tuli taas taukoa, koska kiire, tuo ihana elämänkumppanini on taas ollut kuviossa pidemmän aikaa. Töissä pitää kiirettä kesälomien takia ja päivät tahtovat venyä vähintään 10 tuntisiksi. Eipä siinä illalla paljon muuta jaksa kun hetken töllöä katsella ja päätä tyynyä kohti. Lisäksi tällä viikolla oli pe-la veljen muutto, jossa olin auttelemassa. Kuitenkin, edessä siintää 17 päivän vapaus! Enää 4 työpäivää jäljellä ja minun ruhtinaallinen 2 viikon loma alkaa. Aloitin työttömyyden jälkeen uuden työn huhtikuussa 2010 ja pätkätyön lopututtua yrittäjähommissa syyskuun alussa 2010. Koko viime kesän tuurailin muiden lomia ja itse en pitänyt ollekaan kesälomaa. Pisin loma tämän 2 vuoden ja 3 kuukauden aikana on ollut 9 päivää. Voitte varmaan arvata, että alan olla aika loman tarpeessa :D Suunnitelmia on jos jonkinlaisia lomaksi, mutta se ei haittaa, saan reilun kahden viikon ajan tehdä juuri sitä mitä haluan. Muutamat festarit, vähän frettijuttuja sinne sekaan ja ennen kaikkea, rentoutumista. Ilmatkin näyttävät paranevan loppuviikosta eli lomasäät taitavat helliä.

Tämä viikko on ollut erityisen raskas monesta asiasta johtuen. Erinäisten asioiden vuoksi olin jo valmis jättäytymään pois koko frettitouhuista. Kun monta vuotta teet töitä frettien suhteen ja sitten tulee kylmää rättiä päin kasvoja, tuntui etten enää jaksa. En aio tästä asiasta sen enempää kertoa, mutta sen mainitsen että ahdistaa ihmisten käytös välillä todella paljon. Sanoinkin monta kertaa tämän viikon aikana, että on se kiva kun ensin hutkitaan ja sitten vasta tutkitaan. Minun osaltani kuitenkin sain itseni tsempattua uskomaan, ettei kaikki ihmiset ole samanlaisia ja jatkan touhuilua frettien parissa kuin ennenkin. Ei muutama ihminen maailmaa kaada. Ja nyt oli kyse vain jättäytymisestä pois aktiiviporukoista, en missään nimessä tarkoittanut omista freteistä luopumista tällä.

Täydelliseen raakaruokintaan siirtymisestä on nyt aikaa 3 viikkoa. Syöttölaatikko ei kuitenkaan loppujen lopuksi toiminut, vaan vähän ajan päästä pallerot alkoivat kantaa ruokaa sieltä pois. Toki se hidastaa touhua, mutta ei se nyt ihan toiminut niin kuin ajattelin. Ajattelin kuitenkin jatkaa pelkän raakaruoan syöttämistä, koska tiedän sen olevan niin paljon parempaa pikkuisille. Nyt kun olen taas oppinut paljonko ruokaa menee, ei sohvan taaksekaan jää ainakaan kovin usein mädäntyviä lihanpalasia. Positiivisia muutoksia freteissä on jo nyt havaittavissa paljon. Peikko, Lyyti ja Mosku ovat ottaneet lisää painoa. Kaikilta on hävinneet hammaskiven alut suusta ja ikenet näyttävät paljon paremmilta. Turkki on saanut uutta kiiltoa, tassut ovat pehmeämmät ja silmissäkin näyttää olevan uudenlaista kiiltoa. Nuka, joka ei yleensä kauheasti vaivaudu leikkimään, on löytänyt oman sisäisen petonsa. Suurin muutos minun mielestä on tapahtunut juuri Nuksussa, poika on aktiivisempi ja pirteämpi nykyään. Paskakasojen määrä on vähentynyt ja kasat ovat paljon pienempiä kuin nappulaa syötettäessä.Näiden positiivisten asioiden johdosto olen valmis kestämään lihapalasia sohvalla ja haisevia kasoja sohvan takana. Tulevaisuuttakin ajatellen haluan pitää frettini mahdollisimman terveinä, jotta saisin nauttia niiden seurasta vielä vuosia eteenpäin. Nuka ja Peikko ovat kuitenkin molemmat jo 4 vuotta ja Rosvokin täyttää heinäkuun aikana 3v.

Toivottavasti ehdin loman aikana kirjoitella teille asioista, joihin minun on pitänyt tarttua jo monta kertaa, mutta aika ei ole riittänyt. Nyt aloitan jo henkisen valmistautumisen tulevaan vapauteen ja viikonloppuna starttaavaan festarikesään. Palataan asiaan kunhan kirjoittaja on rentoutunut  muutaman päivän :)

ps. Kuvia en ole ehtinyt ottaa, joten nyt saatte lukea tällaisen tylsän, kuvattoman postauksen.